Aloitteita ja avauksia

Vt 8 Raisio-Nousiainen

Kasitien kunnat TS 18.05.2004

Kasitien varren kunnat vakuuttivat kansanedustajille nelikaistan tarvetta MIIA KESKI-PETÄJÄ Kymmenen Varsinais-Suomen seitsemästätoista kansanedustajasta kiipeää peräperää linja-autoon Turun Ratapihankadulla. Mukaan hyppää myös Varsinais-Suomen liiton edustajia. Kohta startataan 8-tielle Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen päättäjien kutsumana. Kuntien edustajat ovat pyytäneet vieraansa rautalankamatkalle keskustelemaan siitä, millä toimin ja varoin tie saataisiin toivottuun kuntoon. Kansanedustajien toivotaan vetoavan liikenneministeriöön, jotta hankkeelle tehtäisiin budjettivaraus. – Lähtölaukaus oli ministerityöryhmän helmikuinen mietintö, jossa todettiin 8-tien olevan hankkeena kannatettava, mutta seuraavassa lauseessa todettiin, ettei tälle kaudelle hankkeeseen ole varauduttu, Maskun kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aki Simola (kok) kertaa kuntien huolta. – Tie pitäisi merkitä tieverkkosuunnitelmassa valtaväyläksi, nyt se on liian alhaisella tasolla. Haluaisimme alkuun Raision ja Mynämäen välille nelikaistaisen tien ja risteyksiin eritasoliittymiä, Mynämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kari Mäkelä (sd) säestää. Linja-auton etuosassa Simola selittää mikrofoniin kulloisenkin risteyksen onnettomuustilastoja. Toivetta tien ripeästä parantamisesta perustellaan tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien lisäksi tien merkityksellä kuntien elinkeinoelämälle ja työssäkäynnille sekä tavarankuljetusten ja henkilöliikenteen logistiikalle, samoin tien liikenteenvälityskykyä pidetään riittämättömänä. Puoliltapäivin liikennettä ei ole häiriöksi asti, ja matka etenee jouheasti kohti Mynämäkeä. Kutsuvieraat seuraavat kuuliaisesti isäntien selostusta. Toiveet eivät ole uusia. – Kyllä tämä on meidän yhteinen hankkeemme, mutta nämä asiat eivät tapahdu itsestään vaan vaativat työtä, Virpa Puisto (sd) huomauttaa. Kasitien varren kunnissa on välillä koettu suunnan unohtuneen E18-moottoritieinnossa. Kansanedustajat ja Varsinais-Suomen liiton väki eivät allekirjoita väitettä. – Tie on ollut ja on edelleen ykköskohteitamme, edunvalvontajajohtaja Lauri Palmunen Varsinais-Suomen liitosta kuittaa. Pikaista rahaa tienparannukseen ei kukaan läsnäolijoista ole kunnille valmis lupaamaan. Käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi keksitään valtion osakeyhtiöiden myyntituotot. – Niiden kautta voisi yrittää kohdentaa rahoitusta. Eikä investointiavustusten käyttökään ole täysin poissuljettua, sillä hankkeellahan olisi myös työllistävä vaikutus, Puisto laskee ja muistuttaa Vakka-Suomen nimeämisestä tammikuussa erityisiä valtion tukitoimenpiteitä tarvitsevaksi kriisialueeksi. Vaikka myyntitulojen käyttäminen kelpaisi ajatuksena myös valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajalle Olavi Ala-Nissilälle (kesk), ensisijaisesti rahojen pitäisi hänen mukaansa löytyä budjetista. Päivitetty 18.5.2004 3:01:02 | Tulostettava versio

TURUN SEUTUKUNTA

SEUTUVALTUUSKUNTA ESITYSLISTA 2 / 2004 Sivu 6/8

Rannikkoseudun arkisto 2.2.2001

Kunnallispoliitikko päättää ihmisten arjesta

Kunnallispolitiikassa tehdään päätöksiä, jotka koskevat ihmisen arkea. Tätä päätöksentekoa Maskun kunnanvaltuuston tuore puheenjohtaja Aki Simola (kok.) nimittää kyläpolitiikaksi. Puoluepolitiikalla ja kyläpolitiikalla ei Simolan mielestä ole paljonkaan tekemistä toistensa kanssa.

Kahdeksan vuotta sitten Maskuun muuttanut Kalustetalon hallintopäällikkö sanoo mieluummin asuvansa Maskun ydinkeskustassa kuin Turussa lähiön ahtaudessa, jossa ei ole edes palveluja. Masku on viihtyisä ja rauhallinen, viime aikoina sinne on saatu myös palveluja.

Paragrafeista löytyy erojakin

Aki Simola aloitti valtuustossa toisen kautensa ja kipusi puheenjohtajan pallille. Simolalla on takanaan nuoreksi mieheksi pitkä poliittinen ura. Hän liittyi Kokoomukseen heti kun laki sen salli eli 14-vuotiaana.
Simola oli jo teininä tarkka siitä, kenen joukkoihin lähtee. Poika lukipuolueohjelmat ja raakkasi niistä kelvottomat pois. Jäljelle jäi Kokoomus, jossa ihminen on yksilö.
Simola on vankasti sillä kannalla, että puolueissa on eronsa vielä tänäkin päivänä. Sen kyllä huomaa, kun "lukee paragrafit".
Puoluepolitiikalla ei Simolan mukaan ole paljonkaan tekemistä maskulaisen kunnallispolitiikan kanssa. Kunnallisten asioiden hoito on kyläpolitiikkaa, jonka päätökset koskevat ihmisten arkea.

Humikkalaan uusi koulu

Maskun luottamusväellä riittää työtä. Aki Simola listaa kouluasiat hoidettavien hommien kärkipäähän. Maskulaisten on jo alkaneella valtuustokaudella mietittävä mm. sitä, kasvatetaanko Kurittulan koulusta mammutti vai tehdäänkö Humikkalaan uusi ala-aste. Simola on Humikkalan ala-asteen kannalla.
Taloudenpidossa tulee olemaan niinikään luottamusväellä pohtimista. Markkinointimies Simola pitäisi mielellään kiinni siitä, että Maskulla on "piikkipaikka" laajan alueen alhaisimman veroäyrin kuntana Lounaisessa Suomessa. Piikkipaikalla on markkina-arvonsa.
Maskun kasvulle Simola panee rajat. "Syvän maakunnan" markantonttipolitiikalla Maskusta olisi helposti kasvatettu 10 000 asukkaan kunta. Parempi kuitenkin kasvaa hallitusti, jotta tulokkaille taataan myös palvelut. Simola pitääkin Maskussa harjoitettua tonttipolitiikkaa järkevänä.

Peruspalvelut ensin

Koulutus, sosiaalihuolto ja terveyspalvelut ovat ne, jotka kunnan on hoidettava.
-Katulamppujen ja pyöräteiden määrää ei ole laissa määrätty, Simola sanoo ja varoittelee muutenkin "katulamppupolitiikasta", jonka päämääränä on kerätä äänet omalta kylältä. Hän hyväksyy myös sen, että kunnan palveluille on laatumittarinsa ja että kunnassa palvelujen tuottaminen on myös bisneshenkistä.
Simola varoittaa kiristyvässä taloudellisessa Maskun päättäjiä siitä, että rahaa roiskittaisiin sinne tänne. Esimerkiksi hän ottaa kevyen liikenteen väylien suunnitelmat, joita on välillä tehty ilman sen kummempia liikenteellisiä perusteita. Onneksi nämä suunnitelmat eivät ole toteutuneet.
Suoranaista rahan roiskimista Simolan mielestä on kunnan päätös ilmoittaa kahdessa paikallislehdessä.

Valtuutetut hallituksessa

Aki Simola on istunut Maskun kunnanvaltuustossa yhden kauden ja aloittaa nyt toista puheenjohtajan nuija kourassa. Maskulainen valtuustotyöskentely on kohtuullisen rauhallista ja maltillista. Valtuustolla on valtansa ja Simolan mielestä sen on turha rutista, jos itse antaa vallan pois. Valtuutettu hankki asemansa vain omalla aktiivisuudellaan.
Simola on aiemminkin kritisoinut sitä, että kunnanhallituksessa istuu pelkkiä valtuutettuja. Tämä käytäntö latistaa kunnan sisällä käytävää keskustelua. Hallitukseen voitaisiin hänestä koota enemmän valtuuston ulkopuolisia ns. asiantuntijoita. Korkeasti koulutettua ja pätevää porukkaa Maskusta ei puutu.
-Tällä en tarkoita, että Maskuun olisi nyt valittu huono hallitus, Simola tähdentää. Valtuuston ja hallituksen yhteys säilyy jo sillä, että valtuuston puheenjohtajilla on puheoikeus hallituksessa.
Kunnan virkamiesorganisaatio Maskussa on kohdallaan, tehokas ja toimiva. Simola muistuttaa, että Maskussa tullaan toimeen keskimääräistä pienemmällä virkamiesjoukolla.
-Käsittääkseni myös henki kunnanvirastossa on hyvä, Simola arvelee.

Jalkapallomies toivoo hallia

Aki Simola veti edellisen valtuustokauden vapaa-aikalautakunta. Masku sai Hemmingin koulun yhteyteen hienon liikuntahallin judosaleineen. Jalkapalloihminen Simolaa surettaa se, että palloilijoiden käytössä ollut kuplahalli on tullut käyttöikänsä loppuun.
Kun jalkapalloa harrastaa seitsemän prosenttia kunnan väestä, palvelujakin tälle joukolle pitäisi olla. Pikkunappuloita ei saa heittää hankeen palloa potkimaan. Joku ratkaisu hallipulmaan siis tulee keksiä.

RAIJA LEPPÄNEN

www.rannikkoseudunsanomat.fi