|
Kuntien menestys riippuu ratkaisevasti niissä toimivien yritysten elinvoimaisuudesta ja kilpailukyvystä. Kuntien investoinnit yrityksiin ja yrittäjyyteen maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Menestyäkseen yritykset tarvitsevat toimivat liikenneväylät, nopeat tieto- ja viestintäverkot, toimintaan soveltuvat tontit ja vaikuttavat elinkeinopolitiikan. Yksi tärkeimmistä kuntien elinkeinopolitiikan lohkoista on julkisten hankintojen ohjaaminen eli hankintapolitiikka.
Valtion ja kuntien hankinnat ovat yli 20 mrd. euroa vuodessa. Kuntien osuus tästä on yli 15 mrd. euroa. Hankintojen valtavan volyymin takia yritykset ovat kiinnostuneita julkisia hankintoja koskevasta politiikasta, menettelyistä ja mahdollisuuksista. Monissa kunnissa on ymmärretty, että maamme yritykset ovat pieniä. Siksi pienet yritykset on pyritty huomioimaan hankintoja tehtäessä. Kun palvelujen ja tavaroiden ostot sidotaan suuriksi kokonaisuuksiksi, voivat vain suuret yritykset osallistua tarjouskilpailuun ja näin paikalliset yrittäjät sivuutetaan kokonaan hankinnoissa.
On tärkeätä, että kunnan näkevät roolinsa palveluiden järjestäjinä ja laadun valvojina. Kunta tavaroiden ja palvelujen tuottajana on usein byrokraattinen ja kömpelö. Tästä huolimatta jopa Kuntaliitto ajaa esimerkiksi jätekuljetusten kunnallistamista. Monissa kunnissa on käyty katkeraa kamppailua kuntien ja palveluntuottajien välillä jätekuljetuksista. Kun jätehuollon kokonaisuus kuuluu kunnalle, ei ole mitään järkeä siinä, että kunta investoi raskaaseen kalustoon ja henkilöstöön, kun palveluja on markkinoilla tarjolla.
Kuntapalvelujen markkinat ovat heikosti kehittyneet. Vuonna 2006 kunnat tuottivat 82 prosenttia palveluistaan itse. Kuntien ostivat palveluja yrityksiltä vain 5 mrd. euron arvosta. Eniten palveluostoja yksityisiltä tehdään kiinteistöpalveluissa, joissa yksityisen palveluntuotannon osuus on 30 prosenttia. Siivouksessa yksityisten yritysten osuus on 10 prosenttia ja ruokahuollossa 15 prosentin luokkaa. Kuntien talouden kannalta yksityisten palvelujen laaja käyttö tarjoaa kunnille joustoa. Markkinoiden hyödyntämisellä päästään kustannushyötyihin.
Suurena haasteena on esimerkiksi palveluasuntojen ja kotipalvelujen järjestäminen 2010 luvulla eläkkeelle jäävälle suurille ikäluokille. Erilaisten hoiva-, hoito- ja asumispalvelujen tarve kasvaa eivätkä kunnat pysty järjestämään kaikkia palveluja puhumattakaan erilaisten palveluasuntojen rakentamisesta.
Yksi markkinoiden toimivuuden lähtökohta on se, että kunnan ja yksityiset palvelut ovat lähtökohdiltaan samalla viivalla. Kuntien palvelujen todellisten kustannusten laskemisessa näyttää olevan ongelmia. Asia selviäisi käyttämällä toimintoperusteista laskentatapaa. Kun kunnilla on tietoa omien palvelujensa todellisista hinnoista, perustuu hankintojen kilpailuttaminenkin tosiasioihin.
Tärkein seuraus tehokkaasta hankintatoiminnasta on, että sillä voidaan työllistää merkittävästi lisää ammattihenkilöitä yritysten palvelukseen, jolloin verotulotkin lisääntyvät. Tätä asiaa ei kunnissa ole riittävästi tajuttu. Viime kädessä kysymys on siitä, että yritykset voivat luottaa reiluun kilpailuttamiseen markkinoilla.
|
