Vakka-Suomen Sanomat Näkökulma 15.5.2007

Verotus kevenee –erotus levenee

Tutkimustulosten valossa otsikko näyttää ainakin osittain pitävän paikkansa . Veronmaksajain Keskusliitto on tutkinut keskituloisen palkansaajaperheen verotusta 2000-luvun alusta lähtien. Valtionverotuksen keventyessä kunnalliset verot ovat vastaavasti jatkuvassa nousussa.  Koko maan keskimääräinen kunnallisvero oli vuonna 2003 18,03 %. Kuluvan vuoden vastaava lukema on jo 18,46 %. Kirkollisveroprosentti on  vuosien saatossa pysynyt melko vakaana. Vuonna 2007  seurakuntien veroprosentti oli keskimäärin 1,33. Vaikkei kirkollisvero olekaan noussut kunnallisveron tapaan, niin myös seurakuntien välinen hajonta on melkoinen. Varsinais-Suomesta löytyvät koko maan alhaisin ja korkein kirkollisveroprosentti. Tasan yhdellä prosentilla verottaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Iniön seurakunta on tilaston toisessa päässä prosentilla 2,25.

Kun lasketaan yhteen keskipalkkaisen perheen kaikki tuloverot lievin verottaja Manner-Suomen kunnista on edelleen Kauniainen, jossa keskituloinen palkansaajaperhe maksaa tuloveroja yhteensä 18 477 euroa vuonna 2007. Maanlaajuisen  tilaston kakkosena tulee Naantali ja kolmantena Masku. Parinsadan euron ero Naantalin eduksi syntyy  edullisemmasta kirkollisverosta. Kallein kunta on  Pelkosenniemi, missä keskituloinen palkansaajaperhe maksaa tuloveroja yhteensä 21 596 euroa.

Valtionverotuksen kevenemisestä  saatu etu kuihtuukin kunnallisen verotuksen kiristyessä marginaaliseksi ja osin jopa miinusmerkkiseksi. Veronmaksajain tilasto kertoo vain keskituloisen palkansaajaperheen tuloveroista vuonna 2007. Tilasto ei ole esimerkiksi sama asia kuin, missä kunnassa on edullisinta asua. Vertailuun pitäisi välttämättä ottaa mukaan mm. kiinteistövero, vesi- ja jätevesitaksat, kiinteistöjen hinnat ja sähkön hinta. Tosin kiinteistöveron ja muiden kunnan perimien maksujen lisääminen tilastoon lisäisi kuntien välisiä eroja entisestään. Korkean kunnallisveroprosentin kunnissa yleensä myös kiinteistöverotus ja taksat ovat korkeampia.Yhä useammalla suomalaisella perheellä on myös pääomatuloja. Niiden määrä ja niistä kannetut verot eivät ole myöskään vertailussa mukana. Vertailu kuitenkin osoittaa, miten kuntien ja seurakuntien veroprosenttipäätöksillä pystytään kasvattamaan tai keventämään kuntalaisen verotaakkaa ja synnyttämään merkittäviä taloudellisia eroja.
Turun ja Salon seutukuntien verokohtelu on lievimmästä ja Loimaan ja Vakka-Suomen seutu sieltä rankimmasta päästä. Myös ruotsinkielinen saaristo kantaa raskaita veroja . Tilasto kertoo myös sen, että Manner-Suomessa on enää vain kolme kuntaa joissa veroprosentti on alle 17. Puoli prosenttiyksikköä Maskua ja Naantalia edullisemmin verottaa 16:n prosentin veroparatiisi Kauniainen.

Kiinteistöverotuksen ja kunnallisten maksujen nousu kääntääkin tilanteen pakkasen puolelle useissa kunnissa. Viiden vuoden jaksolla seurattuna Vakka-Suomen Sanomien levikkialueella kuntien välinen kehitys on ollut jokseenkin tasaista. Vuoden 2002 Veronmaksajain Keskusliiton vastaavassa tilastossa Vakan alueen kunnista keveimpänä verottajana oli Masku. Kakkosena oli Velkua ja kolmosena Nousiainen. Kuntien ranking on säilynyt näiden kolmen osalta ennallaan.  Merkittäviä muutoksiakin vuosien mittaan on syntynyt. Kun vuonna 2002 Mynämäki ja Uusikaupunki olivat vielä verotuksessa vain noin 850 euroa Maskua kireämpiä verottajia, niin nyt ero on jo lähes tuplaantunut. 

Valtionverotuksen keventymisestä huolimatta mainittu erotus näyttää ainakin joiltain osin levenevän. Lievennystä kehitykseen näyttää tuovan kunta- ja palvelurakenneuudistus. Toteutuneet ja lähitulevaisuudessa toteutuvat kuntaliitokset kaventavat verotuksen erotusta. Näin tapahtui lehtemme alueella toteutuneen uuden Mynämäen kunnan syntymisen yhteydessä. Samoin tulee tapahtumaan myös maakunnan suurimmassa liitoshankkeessa Salon seudulla. Viimeisten tietojen perusteella kunnallisveroprosentti uudessa Salon kaupungissa nousee tasan prosenttiyksikön.  Kehityksen suunnasta voi toki esittää vastakkaisia mielenilmauksia, mutta lopputulos näyttää vääjäämättä vievän kohti kiristyvää, joskin alueellisesti tasapuolisempaa verotuskohtelua.  Aki Simola

Keskituloisen palkansaajaperheen tuloverot vuonna 2007 kunnittain

Varsinais-Suomi (53 kuntaa)	valtionvero ja sova-maksut*	kunnallisvero %	kunnallisvero €	kirkollisvero %	kirkollisvero €	verot ja veroluonteiset maksut €	ero halvimpaan  €
1.   Naantali	9 009	16,50	9 190	1,15	641	18 839	0
2.   Masku	9 009	16,50	9 190	1,50	835	19 034	195
3.   Salo	9 009	17,00	9 468	1,10	613	19 090	251
4.   Rusko	9 009	17,00	9 468	1,50	835	19 313	473
5.   Raisio	9 009	17,50	9 747	1,15	641	19 396	557
5.   Velkua	9 009	17,50	9 747	1,15	641	19 396	557
7.   Kaarina	9 009	18,00	10 025	1,00	557	19 591	752
7.   Turku	9 009	18,00	10 025	1,00	557	19 591	752
9.   Merimasku	9 009	17,50	9 747	1,70	947	19 703	863
10. Nousiainen	9 009	17,75	9 886	1,55	863	19 758	919
www.veronmaksajat.fi